Miksi avioliiton päättyessä kannattaa tehdä kirjallinen ositussopimus?

Aikoinaan solmittu avioliitto voi jäädä kummittelemaan myös jälkipolville, jos ositusta tai omaisuuden erottelua ei ole tehty. Kirjallisen ositussopimuksen teolla vältät turhat riidat ja epäselvyydet. Mikäli avioerostasi on jo aikaa, mutta kumpikin puolisoista on edelleen elossa, ositussopimuksen voi vielä tehdä. Ositussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen osapuolet eivät enää voi esittää uusia vaatimuksia ja näin saadaan osapuolten välille myös oikeusrauha.

Entinen puoliso voi vaatia ositusta tehtäväksi vuosienkin jälkeen. Ositusvaateelle ei ole asetettu laissa määräaikaa. On hyvä tiedostaa, että osituksen piiriin saattaa kuulua myös avioeron jälkeen syntynyt omaisuuden arvonnousu. Ellei muuta sovita, osituksessa omaisuus arvostetaan ositushetken, ei esimerkiksi avioeron vireilletulon mukaiseen arvoon. Esimerkkinä tästä voisi olla tilanne, että puoliso omisti avioeron viereilletulon aikaan arvopapereita, joiden arvo olisi vuosien saatossa noussut monikertaiseksi.

Puolison kuoleman jälkeen perunkirjoitusta varten on myös selvitettävä, onko ositus aikoinaan tehty entisten aviopuolisoiden välillä. Jos ei ole tehty, myös entisen puolison varat tulee kirjata perukirjaan, samoin kuin mahdollisen nykyisen lesken. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kuolinpesän osakkaita ovat niin entinen kuin nykyinenkin aviopuoliso. Tietyissä tilanteissa entinen aviopuoliso voi vaatia kuolinpesää maksamaan hänelle tasinkoa. On aika mahdoton tilanne lähteä selvittämään tilien saldoja monen kymmenen vuoden takaa.

Mitä ositus tarkoittaa?

Avioeron yhteydessä puolisoiden varat ja velat jaetaan laatimalla ositussopimus. Ositussopimuksessa sovitaan myös siitä, maksaako enemmän omaisuutta omistava puoliso toiselle tasinkoa. Tasinko on verovapaata. Puoliso saa myös kieltäytyä ottamasta vastaan tasinkoa ilman veroseuraamusta. Osituksen tekemisen jälkeen omaisuus rekisteröidään sen puolison nimiin, jonka omistukseen se on osituksessa tullut (esim. kiinteistö, auto jne.).

Varoja eli omaisuutta ovat mm. tilien saldot, asunnon-, auton-, ja sijoitusten arvo sekä myös omistusosuuksien arvo yrityksissä. Tästä syystä suosittelen varsinkin yrittäjille avioehtoa. Mikäli puolisoilla on avioehtosopimus, vaikuttaa sen sisältö siihen mitä omaisuutta osituksessa otetaan huomioon. Avioehdolla voidaan esimerkiksi rajata, että ennen avioliittoa hankittu omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta ja sitä ei huomioida osituksessa. Myös lahjanantaja tai testamentin tekijä voi vaikuttaa siihen, että häneltä lahjana tai testamentin nojalla tullut omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta.

Kirjoittanut 2.9.2019:
Susanna Jokinen, lakimies.
Lakipalvelut S.Jokinen Oy