Avioehto vai ei?

Avioehto kannattaa tehdä aina

Kypsän iän liitossa avioehdon teko voi tuntua järkevältä.

– Avioehdolla voi suojata oman omaisuuden tai sen osan, kuten rakkaan vanhan kesämökin säilymisen suvussa. Silloin mökki siirtyy jonain päivänä omille jälkeläisille eikä esimerkiksi entisen puolison uudelle kumppanille, varatuomari, Danske Bankissa aikanaan sijoitusjohtajanana työskennellyt Marja Lehtiranta-Räty neuvoo.

– Avioehto ei suinkaan palvele pelkästään varakkaita: jos tytär on perinyt äitinsä yksiön eikä hänellä ole muuta omaisuutta, voi erossa mennä katto pään päältä. Erityisesti jos on perusturvasta kyse, kannattaa tehdä avioehto, Marja Lehtiranta-Räty sanoo.

Avio-oikeus syntyy itsestään

Avioehto on puolisoiden välinen sopimus, joka poistaa heiltä avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus syntyy vihkimishetkellä aivan itsestään, siihen ei tarvita erillistä sopimusta.

Avioliiton aikana avio-oikeudella ei ole merkitystä, koska kumpikin omistaa oman omaisuutensa. Mutta jokainen avioliitto päättyy joskus,  eroon tai kuolemaan, ja silloin avio-oikeus vaikuttaa.

Avio-oikeus siirtää avioliiton päätyttyä omaisuutta varakkaammalta puolisolta köyhemmälle. Avioerossa tai varakkaamman puolison kuoltua puolisoiden omaisuudet lasketaan yhteen ja summa jaetaan kahtia. Köyhemmän puolison kuoltua leskellä on oikeus pitää oma omaisuutensa kokonaan itsellään.

Monenlaisia avioehtoja

Avioehdon voi tehdä monin eri tavoin. Useimmiten se poistaa avio-oikeuden kokonaan molemmilta puolisoilta.

Avioehto voi olla myös osittainen, jolloin se rajataan koskemaan esimerkiksi vain lahjoja ja perintöjä, vain osaa peritystä omaisuudesta, kuten perheyritystä, vain ennen avioliiton solmimista saatua omaisuutta tai vain avioehdon tekohetken jälkeen karttuvaa omaisuutta.

On myös avioehtoja, jotka koskevat toista puolisoa toisen säilyttäessä avio-oikeutensa.

Koska perheiden tilanteet ovat moninaisia, avioehdon teossa ei kannata käyttää valmiita kaavioita, vaan on syytä hankkia juristi apuun.

Avioehdon muotoseikkojen pitää olla kunnossa, ja ehto on toimitettava maistraattiin rekisteröitäväksi. Ilman rekisteröintiä se on mitätön.

Aina avioehto ei edistä oikeudenmukaisuutta. Jos omaisuus on miehen nimissä ja vaimo hoitaa lapsia vuosikaudet kotona, ja parilla on avioehto, täytyisi ainakin vaimon eläketurvasta huolehtia. Kannattaakin miettiä tarkkaan, miten suostuminen avioehtoon vaikuttaa.

Testamentti avioehdon tueksi

Jos haluaa lisää varmuutta siitä, että omaisuus pysyy suvussa, kannattaa tehdä avioehdon tueksi testamentti.

Testamentilla vanhemmat voivat esimerkiksi poistaa lastensa puolisoilta avio-oikeuden lastensa vanhemmilta perimään omaisuuteen. Lasten ei ole kuitenkaan pakko vedota vanhempiensa testamenttiin.

Kun lapseton puoliso kuolee, leski perii hänet. Testamentilla vanhemmat voivat poistaa lastensa puolisoilta avio-oikeuden lisäksi oikeuden periä puolisoiltaan tämän vanhemmiltaan perimää omaisuutta.

Toisinaan avioehdon purkaminen on viisasta esimerkiksi verotussyistä. Avio-oikeuden perusteella saadusta omaisuudesta ei näet mene veroa, kuten peritystä omaisuudesta. Avioehtoja purkavat esimerkiksi pitkään naimisissa olleet puolisot, jotka eivät usko enää eroavansa.

Avioehdon purkaminen ei onnistu repimällä, vaan sitä varten pitää tehdä uusi avioehto, jota koskevat samat muotomääräykset kuin avioehtoakin. Siinä pitää lukea muun muassa: ”Me allekirjoittaneet…….määräämme, että meillä on avio-oikeus toistemme omaisuuteen.” Myös avioehdon purkamiseksi tehty uusi avioehto pitää rekisteröidä maistraatissa.

Lisätietoa avioehdosta ja hinnasta löytyy täältä.

Artikkeli löytyy ET-lehden sivuilta.